Matkan Lopussa

Moonsorrow

Painavi mieleni

kuin kaikki maa.

Vaipuu jo eloni

sammalten taa.

Ikihonkain siimekseen

yksin nyt jään.

Menneet on linnut sen,

lehvät vain nään.

Sulkeutuu maailma kerran

ihmisen eestä.

Laulunsa viimeinen

taivaisiin soi.

Syömmeni kyyneleet

kuin kastetta ois.

Mukana tuulen

ne kulkeutuu pois.

Sulkeutuu maailma kerran

ihmisen eestä.

Laulunsa viimeinen

taivaisiin soi.