Ei aukene ei
ja tiukempaan
se puristuu
iänkaiken tiukempaan
kun koetat kipein sormin sitä raottaa
Astelevat nahkasiivet
selän taakse taiteltuina
omistajan silmin katselevat
tätä maailmaa
Paholainen vasemmalla
Piru käsipuolessaan
arvioivat työtään
hymynhäive huulillaan
Ja mieleen mahtuu
mitä mieleen mahtuu
ei koskaan
yhtään enempää
Rusentamatta
se käsi vankka
elämänpuun hedelmää
pitelee helposti
vaikka väännät
puhein, terin, atraimin
